Tuntemuksia

Tänään menossa KP26 ja vatsani on tuntunut kovin oudolta. En oikein ole varma ovatko nämä jomotukset menkkamaisia vai mitä vai onko iskemässä vatsatauti. Joka tapauksessa, olo on ollut kummallinen. En ole testaillut ovistesteilläkään, koska suunnittelin testaavani vasta ensi kuun alussa kahden edellisen kierron perusteella. Saa nähdä, olisiko kierto vähän lyhenemässä vai onko tämä jotakin aivan muuta. Raskauteen en kuitenkaan jaksa uskoa. Se olisi liian hyvää ollakseen totta. Toisaalta, koulu on käytännössä kokonaisuudessaan ohi ja olo on todella rento pitkiin aikoihin. Nyt oikeastaan vasta huomaa, kuinka stressaantunut sitä onkaan ollut. Ja miksei sekin olisi voinut vaikuttaa kiertoihin.

Sain tänään ihania uutisia; elokuun kummilapseni oli näyttänyt varsin selkeästi rakenneultrassa olevansa POIKA! Olen niin onnellinen! Kummipoika! <3 En malta odottaa, että hän syntyy. Nyt voin huoletta olla neulomatta vaaleanpunaisia tekeleitä tälle rakkaudelle. Toukokuun kummilapsemme sen sijaan on ilmeisesti päättänyt pitää meidät jännityksessä syntymään saakka. En malttaisi odottaa häntäkään. Kuullostan ehkä vähän pöhköltä, mutta olen vain niin innoissani näistä lapsista. Haluan olla heille paras mahdollinen kummi. Ja tätä pöhköyttä konkretisoidakseni; olen mm. miettinyt, mitkä olisivat ensimmäiset sanani heille, ja että alkaisin hieman myöhemmin askartelemaan lorupusseja heille. En sentään ole vielä loruja valinnut, mutta ei sekään kaukana ole ollut. :D Ja tietysti miettinyt ja pähkäillyt kaikkea mahdollista näiden väliltä. :D

Nyt voisin pikkuhiljaa suunnata nukkumaan ja huomista, viimeistä koulupäivää kohti.. :)