En olisi voinut vuosi sitten kuvitellakaan, että tässä sitä ollaan edelleen kahden eikä raskaudesta tietoakaan. Sen verran kyllä osasin ajatella realistisesti, että en uskonut heti tärppäävän, enkä välttämättä edes puolen vuodenkaan jälkeen. Mutta jotenkin luotin siihen, että kyllähän me nyt vuoden päästä vähintään raskaana ollaan. Ja paskanmarjat. Miten ihmeessä me voimme kuulua siihen 10% väestöstä, joka ei tule vuodenkaan jälkeen raskaaksi?! Miksi? Miksei kroppani voi toimia normaalisti??!? Epätoivo.
Vuosi. Pian se on täynnä. On aika kohdata todellisuus ja myöntää epäonnistuneensa. Tarvitsemme apua. Masentaa. KP28, eikä tietoakaan menkkojen alkamisesta. Huoh.
Onko se osuus tosiaan 10% jotka eivät raskaudu vuodessa? Oi voi. Miten voikaan olla näin huono tuuri...
VastaaPoistaSulla on kyllä ihan hurjan pitkät kierrot. Kannattaa tosiaan soittaa lääkäriin, josko sieltä saisi apua tuohon kierron tasaamiseen.
Täytyisi juu uskaltautua. Vähän kyllä pelottaa millaisen vastaanoton sieltä saa, kun "me ollaan niin nuoria". Varmaan nauravat pihalle..
PoistaMonesti olen miettinyt samaa, miten voimme kuulua just siihen n.10% jotka ei tuu raskaaksi vuoden yrittämisen jälkeen :/ Niin vaikea uskoa. Meillä tulee ensi kuussa vuosi täyteen. Mieliala heittelee paljon ja yritän tsempata itseäni, että kyllä se joskus onnistaa. Sitte vaikka hoitojen avulla! Mulla on säännöllinen kierto ja tunnen ovulaation ja elämme molemmat terveellisesti. Ei lopeteta toivomasta ja haaveilemasta :) -S-
VastaaPoistaToivoa ei saa tosiaan unohtaa. Niistä epätoivonhetkistäkin noustaan ja yritetään tsempata! :) Näiden vastoinkäymisten kanssa on vaan pakko jaksaa elää. Vaikka välillä kyllä tekee mieli luovuttaa.
Poista