Lääkäriterveisiä

Ei sitten mennyt ihan niinkuin ajattelin, mutta sinne päin. Johan tässä on odoteltu, niin tokihan voi vielä odottaa lisää. Eli siis lääkäri ultrasi ja sanoi kaiken olevan kunnossa. Ihmettelin itse, ettei hän ihmetellyt, vaikka menkkani olivat alkaneet vasta viikko viimeisen lugen jälkeen. Ja niin taitaa käydä nytkin; viimeisen lugen söin sunnuntaina ja menkat eivät ole vieläkään alkaneet.. Positiivisin juttu oli se, että ultrassa näkyi ilmeisti keltarauhanen eli olen ainakin tässä kierrossa ovuloinut. :) Jeij! Lääkäri ei tietenkään osannu sanoa, voisinko olla raskaana, mutta ei myöskään poissulkenut sitä vaihtoehtoa. Itsehän en ole uskaltanut tehdä raskaustestiä, tietenkään.. Mutta jos menkat eivät sunnuntainakaan vielä ala, täytyy varmaan uskaltautua.

Thyroxini oli toiminut hienosti ja arvoni verikokeiden mukaan olivat kaikki loistavat. Lääkäri oli nyt siis sitä mieltä, että jatkan kilpirauhashormonin syömistä, mutta nyt mentäisiin pääsiäiseen asti ilman muita hormonihoitoja. Jos raskautta ei sittenkään kuulu, aloitetaan Clomifen-lääkitys. Harmittaa, toisaalta odotin, että clomit aloitettaisiin jo nyt, mutta luotan kuitenkin lääkäriinikin, että raskaus on ilmeisesti sittenkin mahdollinen vielä ilman muita lääkkeitä. Muistin nyt kysyä senkin, että jos tulisinkin raskaaksi, niin otanko todella erikoislääkärin polille yhteyttä vai neuvolaan. Tuntui ihanalta kuulla, että saisin soittaa siinä tapauksessa ajan juurikin tälle omalle gynelleni, joka katsoisi kaiken olevan kunnossa. Lämmitti mieltä. Tuntui, että lääkäri oikeasti välitti ja halusi, ja haluaa varmasti edelleen, hoitaa työnsä hyvin.

Jotenkin nyt huomaan itsessäni pienen luovuttajan ja epätoivoisen ihmisriekaleen. Tuntuu, että en voisi mitenkään tulla raskaaksi ilman hoitoja. En osaa kuvitella enää sellaista tilannetta. Miten se voisi muka olla mahdollista? Miten ihmiset voivat, helvetti soikoon, tulla raskaaksi muka ihan noin vaan luomuna? Olen menettänyt uskoni omaa kroppaani kohtaan aivan täysin.

KP29 ja edelleen odotellaan.