Yrityskierto 7

Nyt täytyy kyllä sanoa, että en ole tarpeeksi arvostanut aikaisempia kivuttomia kuukautisia. Tänään töissä alkoi siis menkat ja ne eivät todellakaan jääneet huomaamatta. En ole ehkä koskaan ollut näin kipeä! Vatsa kramppaa ihan hulluna ja sattuu niin maan perkeleesti. Ja mikään asento ei auta. Töissä yritin saada oloani helpottumaan ison jumppapallon päällä pyörimällä, mutta eipä sekään auttanut. Ja olen syönyt puolenpäivän jälkeen jo kaksi 500mg parasetamolia. Lähdin sitten töistä aikaisemmin, koska eipä minusta siellä ollut paljon hyötyä. Silmissä vain sumeni välillä, kun kipu on niin kova.

YK6 lukemaksi tuli sitten tasan 80 päivää. Äsken varasin ajan verikokeisiin KP:lle 22 eli 7.11. Sitä sitten odotellessa. Nyt vain yritetään kituuttaa yli näistä menkoista. Toivon mukaan selviän hengissä.

Eilen ja tänään on taas ollut vähän surullinen olo. Vauvauutisia vain pursuaa lähipiiristä ja tässä kohtaa jotenkin tuntuu erityisen pahalta. Kai se vähän riippuu päivästä ja mielentilasta, miten näitä uutisia jaksaa vastaanottaa, mutta tällä hetkellä tuntuu vain tosi pahalta. Päässä huutaa kysymys MIKSI? ilman vastausta. Henkinen jaksaminen on kyllä todella kovilla tällä hetkellä. Haluaisin vain nukkua ja unohtaa kaiken muun. Olla ahdistumatta toisten ilouutisista. Ehkä nojaudun hyvän ystävän sanoihin: "KUN se teidänkin oma on siinä, niin tietää tämän kaiken pahanolon olleen sen arvoista.". Onneksi hän myös sanoi, että saan olla katkera ja saan olla surullinen ja minusta saa tuntua pahalta, kun ihmiset ilmoittavat olevansa raskaana. Toisaalta sallinkin sen surun itselleni, mutta taas toisaalta tunnen jälleen huonoa omaatuntoa siitä, etten iloitse täysillä toisen onnesta. Miksi ihminen on näin hankala eläin?

YK7 KP1. Sattuu.